Haapaperhonen

Haapaperhonen

Uhanalaisuusluokitus


Suomessa:
Elinvoimainen ^[1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:	Hyönteiset Insecta
Lahko:	Perhoset Lepidoptera
Alalahko:	Glossata
Osalahko:	Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo:	Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo:	Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo:	Luotsiperhoset Limenitidinae
Tribus:	Limenitidini
Suku:	Luotsit Limenitis
Laji:	populi
Kaksiosainen nimi
*Limenitis populi* (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Haapaperhonen Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Haapaperhonen (Limenitis populi) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva kookas päiväperhonen. Se on Suomen suurikokoisimpia perhoslajeja.

Koko ja ulkonäkö

Haapaperhonen on hyvin kookas perhoslaji: Uroksilla siipien kärkiväli on 69–80 mm ja naaraat voivat saavuttaa jopa 82–96 mm pituuden, tehden siitä satunnaisesti Suomen kookkaimman päiväperhosen. Siivet ovat väriltään mustanruskeat. Etusiivissä on muutamia valkeita, nauhamaisesti asettuneita täpliä. Etusiiven etureunassa on lisäksi yksinäinen valkoinen täplä sekä siiven kärjessä valkoiset ja punaiset täplät. Takasiipien laidoilla kulkee koristeellinen kuviointi, joka muodostuu valkoisesta, siipisuonten katkomasta nauhasta sekä sen ja siiven reunassa sijaitsevista oranssinpunaisista nuolenmuotoisista täplistä. Siipien alapinnat ovat oranssinruskeat ja niissä on leveä valkoinen, tummien siipisuonten katkoma nauha. Siipien tyvet ovat alapinnalta leveästi siniharmaat.^[2]^[3]^[4]

Koiraan yläpuoli
Koiraan alapuoli

Levinneisyys ja lentoaika

Haapaperhonen on levinnyt Keski-Euroopasta Keski-Aasian kautta Japaniin. Euroopassa sitä esiintyy pohjoisessa Fennoskandian keskiosissa saakka.

Suomessa laji ei ole koskaan ollut kovin yleinen ja hävisi ilmeisesti täysin 1960-luvulla.^[5] Sittemmin laji palasi, mutta havainnot harvenivat jälleen ennen vuosituhannen vaihdetta, jonka jälkeen se on taas hieman yleistynyt. Haapaperhosen esiintyminen painottuu vahvasti Itä-Suomeen ja Keski-Pohjanmaalle. Perhonen lentää kesä-heinäkuussa.^[6]

Elinympäristö ja elintavat

Haapaperhosen elinympäristöä ovat rehevät metsät, joissa kasvaa haapoja. Se käy harvoin kukilla, mutta perhosia voi löytää juomassa vettä lätäköistä tai imemässä nesteitä ulosteista ja eläinten raadoista. Niille maistuvat myös hiki ja pilaantuneet hedelmät.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasveja ovat haapa ja muut poppelilajit.

Lähteet

↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Haapaperhonen – Limenitis populi Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/l/limenitis_populi.html
↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/nymphalidae2/lim-populi.htm
↑ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/haapaperhonen
↑ http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/perhoset/haapaperhonen/25522^{[vanhentunut linkki]}
↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Limenitis/populi/Limenitis%20populi.htm^{[vanhentunut linkki]}